Ensimmäisen kerran Kinnusen myllyn kivi liikahti vuonna 1962, yli puoli vuosisataa sitten. Ensimmäiset rehuseokset valmistettiin myllyssä yhdeksän vuotta myöhemmin vuonna 1971.

Vuosikymmenien aikana myllyn rehuja on kehitetty tiiviissä ja eteenpäinvievässä yhteistyössä pohjoisen Suomen viljelijöiden ja karjatilojen kanssa. Huimassa kehityksessä mylly on pysynyt Kinnusen perheen yrityksenä, joka palvelee asiakkaitaan parhaalla mahdollisella tavalla nyt ja tulevaisuudessa.

Ennen sotia liikkeelle vesimyllyistä ja sahasta

Kinnusen Myllyn perustaja Armi Kinnunen syntyi vuonna 1913 Kinnulassa. Alan kokemuksen hän hankki työskennellessään enonsa kanssa vesimyllyjen rakennustöissä.

Kinnusen Myllyn kannalta käänteentekevää oli vuosi 1939. Tuolloin Armi pyydettiin Utajärvelle muuttamaan Utosjoessa toimiva vesirataskäyttöinen mylly ja raamisaha sähköturbiinikäyttöiseksi.

Sotien jälkeen myllyn pelastus Utajärven kirkolla

Sotien jälkeen Armi perusti Utajärvelle oman sahan, josta moni sodanjälkeinen uudisrakennus sai puutavaransa.

Kinnusen Myllyn juuret ovat kuitenkin miehen toisessa yrityksessä: se merkittiin kaupparekisteriin vuonna 1962 nimellä Armi Kinnusen Mylly ja Saha.

Yrityksen, joka tunnettiin ennen Armin kauppoja nimellä Utajärven Vehnämylly Oy, olivat perustaneet jo 1950-luvulla oululaiset liikemiehet.

Utajärven kirkolla aseman läheisyydessä sijaitsevan myllyn oli ollut tarkoitus toimia tulli- ja kauppamyllynä. Maaseutumyllyksi se oli hyvin varusteltu, mutta tulosta sen avulla ei ollut onnistettu tehdä. Siitä huolimatta Armi päätti rohkeasti astua mukaan toimintaan. Lopulta, vuonna 1962, hän osti myllyn.

1960-luvun lopussa paikallismyllyjen häviäminen

Ensimmäisinä vuosinaan 1960-luvun alkupuoliskolla Armi Kinnusen Mylly ja Saha oli erinomaisesti toimiva paikallismylly: myllyssä jauhettiin silloisen yleisen tavan mukaisesti lähialueiden tilojen vilja jauhoiksi ja rehuiksi.

Iso muutos oli edessä 1960-luvun lopulla: tilakoot alkoivat kasvaa ja maataloustyöt koneellistua. Tilat alkoivat jauhaa yhä enemmän rehuviljaa kotimyllyillään. Seurauksena oli, että rehujen tullijauhatus, joka oli tarjonnut paljon työtä myös Kinnusen Myllylle, alkoi vähetä ja käytännössä loppui 1970-luvulle tultaessa.

Uusi tilaisuus täysrehuista

Maaseudun rakennemuutoksessa moni paikallismylly joutui lopettamaan toimintansa, mutta Kinnusen Myllyllä muutoksiin varauduttiin ajoissa.

Samalla, kun tilat koneellistuivat, tilakoot ja maidontuotannon määrät kasvoivat. Lehmien ruokissa ruvettiin siirtymään säilörehuun. Ostorehujen ja varsinkin rakeistetun täysrehun kysyntä säilörehun täydentäjänä kasvoi nopeasti, eivätkä rehutehtaat aina pystyneet vastaamaan kysyntään.

Tässä tilanteessa Kinnusen Myllyssä tehtiin päätös alkaa valmistaa täysrehuja.

Vuonna 1971 myllylle rakennettiin ensimmäinen rehutehdas. Mylly valmisti aluksi jauheisia rehuseoksia alihankintana silloiselle Hankkijalle.

Vuonna 1974 myllyssä aloitettiin rakeisten täysrehujen valmistus.

Vuonna 1976 Armi Kinnusen pojat Eero, Arvo, Risto ja Aarne ostivat myllyn. Se rekisteröitiin nimellä A. Kinnusen Mylly ja Saha Veljekset Kinnunen.

Seuraavina vuosina myllyn toiminta kasvoi voimakkaasti. Vuonna 1990 myllyn yritysmuoto muutettiin avoimesta yhtiöstä osakeyhtiöksi. Samalla myös nimeksi tuli meille tuttu Kinnusen Mylly.

Rehuhistorian merkittävän vuodet

Rehutehtaan perustamisesta lähtien Kinnusen Mylly on investoinut siihen säännöllisesti. Valmistuskapasiteetti on kasvanut 3,5 tonnista tunnissa yli 20 tonniin tunnissa. Vastaavasti vuosituotanto on kasvanut 10 000 tonnista yli 100 000 tonniin.

Rehujen rinnalla jauhoja

Kinnusen Myllyssä jauhetaan myös korkealuokkaisesta jauhoja kotimaisesta, pääasiassa pohjoisen Suomen puhtaasta viljasta niin kuluttajille kuin leipomoille.

Lue lisää Kinnusen Myllyn jauhoista.